keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Pikku kukkaro

Innostuin tekemään itselleni pikku kukkaron tilkuista. Minulle jäi pienen pieniä kangaspaloja tilkkulaukun jäljiltä, joten niitä hyväksikäyttämään tätä kukkaroa varten. Koska yhtäänhän kangaspalasia ei passaa pois heittää, vaan käytetään niitä sopivaan juttuun aina kun mieleen jotain tulee.

Tämä kukkaro on minulle juuri sopivan kokoinen, tänne mahtuu ne tarpeelliset kortit ja muut mitä pitääkään tuonne mahtua. Aika näpertäminenhän noiden tilkkujen kanssa oli, kun en todellakaan ole mikään tilkkuilu mestari vaan täydellinen amatööri, mutta eikös sitä sanota, että tekemällä oppii!


Ja nyt minulla on samaan tyyliin pikku kukkaro kuin kassini, josta on tullut ehdottomasti tämän kesän suosikki laukkuni.


- Alvariina -





maanantai 27. heinäkuuta 2015

Käpysydän

Mielessäni on jo pidemmän aikaa muhinut ajatus käpykoristuksen tekemisestä. Olen kerännyt ison kassillisen käpyjä sitä hetkeä varten, että lopullinen suunnitelma päässäni on valmis. Nyt näin kesälomani ensimmäisenä päivänä ajattelin heti testaa kuinka käpyisen sydämen teko onnistuu.

Tätä varten olin varannut rautalankaa, kuumaliimaa (paljon!) ja toki niitä käpyjä. Siinä tarvikkeet ja sitten toteutukseen! Tein ensin rautalangasta sydämen muotoisen kehyksen ja pujottelin rautalankaa ristiin ja rastiin kehyksen sisällä, jotta sain tartuntapintaa käpyjen kiinnitykseen. Sitten vaan kuumaliima ja kävyt esiin ja niitä sitten liimailin sopivaan järjestykseen. Ripustuslenkin pujottelin rautalangasta viimeiseksi kun sitten vasta näki kuinka pitkä sen on hyvä olla.

Ja nyt on ensimmäinen säänkestävä käpysydän valmis. :-) Tämä saa nyt koristaa mökkimme ulko-oven vierusta.


Käpyjä jäi vielä jemmaan, niin kyllä niistä jotain muutakin tarvitsee väkerrellä. :-)

- Alvariina -






sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Virkattu pitsi pussukka


Hurmaavat pitsit kirja on yksinkertaisuudessaan vaan niin hurmaava. Tämän kirjan nimi on kyllä ihan totta, kirja täynnä mitä ihanimpia pitsejä! Itse otin tästä kirjasta työnalle ensimmäiseksi kannessakin näkyvän kukkaron. 

No toki heti aloittaessani tiesin, että omasta versiostani tulee suurempi mitä malli on, tein Novitan Kartano langasta ja koukulla nro 2. Ohjeessa on käytetty ohkasempaa lankaa ja koukku nro. 0,75. Mutta pussukanhan minä halusinkin tehdä. :-)


Ja puolitoista viikkoa myöhemmin pussukka on valmis! Tämän virkkaus vaati paljon keskittymistä, tarkkuutta ja välillä vähän purkamistakin. Päänvaivaa ehkä eniten tuotti saada vuorikankangas oikean kokoiseksi. Kun eihän tietenkään ohjeen kaava ollut oikean kokoinen vaikka sitä kuinka olisi suurentanut. 

Ja olihan tässä mallin lisäksi muutakin uutta minulle, tuo ommeltava kehys.. Vaikka kuinka olen ostanut noita kehyksiä jemmoihini tulevia projekteja varten, niin vielä en ollut kertaakaan tuollaista kiinnittäny. Mutta ehkä eniten pahinta oli se aloittamisen jännitys kuin kehyksen ompelu. Alkuun kun pääsi niin hyvin se sitten sujui. Halusin toki tuohon pussukkaan myös olkahihnan. Ja muutamaa vaihtoehtoa pyöritellessäni päädyin kuitenkin virkkaamaan itse hihnan ja noin on parempi.



Tämä pussukka ei jäänyt omaan käyttööni vaan tämä matkasi serkulleni syntymäpäivälahjaksi. 


Mutta kyllä tämä niin ihana on, että minun täytyy tehdä tämmöinen myös itselleni, mutta nyt seuraavaksi jotain muuta.

-Alvariina-


















perjantai 10. heinäkuuta 2015

Secret Garden

Tällä viikolla on ollut kaksi asiaa, jotka ovat lumonneet minut ihan täysin. Vihdoinkin kukkivat pionit ja Secret Garden -aikuisten värityskirja.

Pionien kukat ilahduttaa nyt ulkona uskomattoman jättiläiskokoisissa rykelmissä sekä toki sisällä vaaseissa. Niiden tuoksu on vaan niin huumaava ja ne ovathan niin kauniitakin.

Sekä vihdoinkin sain tilattua itselleni aikuisten värityskirjan. Posti toi kirjasen tiistaina postilaatikkoon. Mikä ihana yllätys se olikaan! Näitä värityskirjoja on ihan valtava valikoima saatavilla. Itse päädyin tilaamaan Johanna Basfordin Secret Gardenin. 
Kuinka kauniita ne kuvat onkaan! Sivuja selatessani ja ensimmäistä värityskuvaa valitessani, minun oli tosi vaikea päättää mistä aloittaa? Enhän ole värittänyt yhtään mitään aikuisiälläni ja entä jos pilaan koko kuvan? Sitten minun piti ihan miettiä, että höpö höpö sinä hassu ihminen! Sitä vartenhan ne kuvat on, että väritetään niillä taidoilla mitä itsellä on! Ja voi, että värittäminen voikin olla rentouttavaa puuhaa. En kyllä yhtään ihmettele miksi nämä aikuisten värityskirjat ovat saaneet valtaisan suosion.










Oikein ihanaa viikonloppua! 

- Alvariina -